Pörssi on liikemaailman sykkivä sydän, jossa miljardien eurojen arvoiset kaupat tehdään sekunnissa. Se vaikuttaa jokaisen elämään – eläkkeistä asuntolainoihin ja työpaikkojen säilymiseen. Modernit kauppapaikat toimivat täysin sähköisesti.
Kaupankäynti tapahtuu nykyään sekunneissa, kun algoritmit analysoivat dataa ja tekevät kauppapäätöksiä ihmistä nopeammin. Tämä on mullistanut sijoittamisen viimeisen 20 vuoden aikana.
Helsingin pörssi on yksi Pohjois-Euroopan merkittävimmistä kauppapaikoista. Vuonna 2023 siellä vaihdettiin osakkeita yli 100 miljardin euron arvosta. Tämä on enemmän kuin monen Euroopan maan vuotuinen bruttokansantuote.
Pörssin historia ulottuu yli 150 vuoden taakse. Se perustettiin vuonna 1912, ja ensimmäiset osakekaupat käytiin paperisina seteleillä. Nykyisin kaikki osakkeet ovat sähköisessä muodossa arvo-osuusjärjestelmässä.
Pörssi on organisoitu ja säännelty markkinapaikka, jossa käydään kauppaa arvopapereilla, kuten osakkeilla, joukkovelkakirjoilla ja johdannaisilla. Sen keskeinen tehtävä on yhdistää sijoittajat ja yritykset, jotka hakevat rahoitusta.
Suomalainen Kempower osake on hyvä esimerkki siitä, kuinka pörssiin listautunut yritys voi nousta nopeasti. Latausratkaisujen valmistaja listautui vuonna 2021 ja sen arvo kasvoi alkuvuosina voimakkaasti sähköautojen kysynnän mukana.
Osakekurssit muuttuvat jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun ostajia on enemmän kuin myyjiä, hinta nousee. Käänteisessä tilanteessa se laskee.
Nykyisin osakemarkkinat toimivat lähes ympäri vuorokauden. Helsingin pörssi on auki arkisin kello 10.00-18.30, mutta kansainväliset markkinat pitävät toiminnan käynnissä myös yöllä. Aikavyöhykkeet mahdollistavat jatkuvan kaupankäynnin. Kun New York sulkeutuu, Aasian markkinat avaavat ovensa. Tokio, Hong Kong ja Sydney vievät viestiä eteenpäin, kunnes Eurooppa herää.
Teknologia on mullistanut kaupankäynnin. 1980-luvulla kauppias saattoi tehdä kymmeniä kauppoja päivässä. Nyt algoritmit tekevät tuhansia kauppoja sekunneissa. Tekoäly analysoi uutisia, sosiaalista mediaa ja talousarvioita reaaliajassa. Se pystyy reagoimaan markkinaliikkeisiin nopeammin kuin ihminen ehtii edes lukea otsikkoa.
Korkeataajuuskaupankäynti muodostaa jopa 70% kaikesta kaupankäynnistä suurimmissa pörsseissä. Se tarkoittaa, että tietokoneet ostavat ja myyvät osakkeita millisekuntien sisällä hinnanmuutosten perusteella.
Pörssikurssit syntyvät huutokauppaperiaatteella. Ostotarjoukset kohtaavat myyntitarjoukset, ja kauppa syntyy parhaalla mahdollisella hinnalla molemmille osapuolille. Bid-ask spread eli osto- ja myyntihinnan välinen ero kertoo osakkeen likviditeetistä. Suosituissa osakkeissa ero on vain muutama sentti, harvinaisemmissa se voi olla useita prosentteja.
Kurssit näkyvät reaaliajassa pörssisivustoilla ja pankkien verkkosivuilla. Viive on yleensä 15-30 minuuttia ilmaispalveluissa, mutta ammattisijoittajat saavat tiedon välittömästi. Markkinatakaajat eli market makerit varmistavat jatkuvan kaupankäynnin. He sitoutuvat ostamaan ja myymään tiettyjä osakkeita koko ajan, mikä parantaa markkinoiden likviditeettiä.
Aukioloaikojen ulkopuolella voi tehdä toimeksiantoja, jotka toteutuvat seuraavana kaupankäyntipäivänä. Tätä kutsutaan ennakkotoimeksiannoksi.
Helsingin pörssi, virallisesti Nasdaq Helsinki, jakautuu kolmeen päälistaan: First North, First North Premier ja Main Market. Näistä Main Market on arvostetuin ja vaativin lista, jolle pääsy edellyttää yhtiöltä tiukkojen sääntelyvaatimusten täyttämistä, kattavaa taloudellista raportointia sekä pitkän aikavälin vakautta. First North -markkinapaikat puolestaan tarjoavat kasvuyrityksille kevyemmän ja joustavamman reitin sijoitusmarkkinoihin.
Nasdaq Helsingin tärkein vertailuindeksi on OMXH25, joka seuraa 25 vaihdetuimman ja suurimman yhtiön kurssikehitystä. Indeksi toimii keskeisenä markkinabarometrina, jonka liikkeet kuvastavat usein koko osakemarkkinan tunnelmaa ja sijoittajien odotuksia talouskehityksestä.
Suurimmat yhtiöt markkina-arvolla mitattuna ovat perinteisesti olleet Nordea, Kone, UPM ja Fortum, mutta myös yhtiöt kuten Neste, Nokia ja Sampo ovat merkittävässä asemassa. Näiden osakkeilla käydään aktiivisesti kauppaa päivittäin, ja ne kiinnostavat sekä kotimaisia että kansainvälisiä sijoittajia. Nasdaq Helsinki on osa laajempaa pohjoismaista Nasdaq-perhettä, mikä parantaa sen kansainvälistä näkyvyyttä.
Asiantuntijat odottavat vuodelta 2025 maltillista kasvua. Korkotason lasku voisi tukea osakekursseja, mutta geopoliittiset riskit luovat epävarmuutta. Keskuspankkien rahapolitiikka on avainasemassa. Federal Reserven ja EKP:n korkolinjaukset ohjaavat sijoittajien odotuksia ja pääomavirtoja markkinoilla.
Teknologiayhtiöiden odotetaan jatkavan vahvaa suoritusta. Tekoäly ja vihreä teknologia kiinnostavat sijoittajia erityisesti.Inflaation hidastuminen tukee kulutusyhtiöitä. Samalla energiayhtiöiden näkymät riippuvat sähkön hinnan kehityksestä ja uusiutuvan energian investoinneista.
Helsingin pörssissä on noin 160 yhtiötä. Ne jakautuvat eri sektoreihin: teknologia, energia, kulutustuotteet, terveydenhuolto ja teollisuus. Teknologiasektori edustaa noin 40% kokonaisarvosta. Nokia on edelleen merkittävä toimija, vaikka sen kulta-ajat ovatkin ohitse.
Peliala on vahva erikoisalue Suomessa. Supercell ja Rovio ovat osoittaneet, että pienetkin maat voivat luoda maailmanlaajuisia menestystarinoita. Metsäteollisuus on perinteisesti ollut vahva. UPM, Stora Enso ja Metsä Board ovat alan suurimpia yhtiöitä maailmanlaajuisesti.
Osake on omistusosuus yrityksessä. Kun ostat osakkeen, tulet yhtiön osaomistajaksi ja saat äänioikeuden yhtiökokouksessa. Äänivalta riippuu omistusosuudesta. Yksi osake tarkoittaa yhtä ääntä, joten suuret institutionaaliset sijoittajat voivat vaikuttaa yhtiön päätöksiin merkittävästi.
Osakkeenomistajat voivat saada voitto-osuutta osinkoina. Vuonna 2023 suomalaiset yhtiöt maksoivat osinkoja yli 15 miljardia euroa. Osakkeiden arvo perustuu yhtiön tulevaisuuden näkymiin. Sijoittajat arvioivat kassavirtoja, kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä.
Kempower on sähköautojen latausratkaisujen valmistaja, joka listautui lokakuussa 2021. Yhtiön osake nousi listautumisen jälkeen yli 400% parhaimmillaan. Yhtiön liikevaihto kasvoi 180% vuonna 2023 ja oli 252 miljoonaa euroa. Kasvu johtui sähköautojen yleistymisestä ja latausinfrasta investoinneista.
Kempower toimittaa latauslaitteita yli 60 maahan. Sen asiakkaita ovat muun muassa Shell, Circle K ja Tesla. Yhtiö on investoinut voimakkaasti tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen.
Fortum on pohjoismainen energiayhtiö, joka tuottaa ja myy sähköä sekä lämpöä. Yhtiön osake on ollut vaihtelevassa kurssikehityksessä viime vuosina. Venäjän sota Ukrainassa vaikutti Fortumiin merkittävästi. Yhtiö menetti Venäjän-liiketoimintansa, joka oli aiemmin tuottoisaa.
Fortum panostaa uusiutuvaan energiaan ja on investoinut tuuli- ja aurinkovoimaan. Yhtiö tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
Nordea on Pohjoismaiden suurin pankki ja se kuuluu Nasdaq Helsingin arvokkaimpiin yhtiöihin. Sen osake on ollut vakaassa nousussa viime vuosina. Pankin tuotto oli vuonna 2023 yli 5 miljardia euroa. Korkotason nousu paransi pankin katemarginaalia merkittävästi.
Nordea maksaa säännöllisesti osinkoja ja on toteuttanut osakkeenomistajille myös osakepalautuksia. Vuonna 2023 osinkotuotto oli noin 6%.
Tesla käy kauppaa Yhdysvaltojen pörssissä, mutta suomalaiset voivat ostaa sitä kotimaisten välittäjien kautta. Osake on ollut erittäin volatiili. Elon Muskin johtama yhtiö valmistaa sähköautoja, energiavarastoja ja aurinkopaneeleja. Sen markkina-arvo on ollut parhaimmillaan yli 1000 miljardia dollaria.
Tesla toimitti vuonna 2023 yli 1,8 miljoonaa autoa. Yhtiö rakentaa uusia tehtaita Kiinaan, Saksaan ja Yhdysvaltoihin.
UPM on yksi maailman suurimmista metsäteollisuusyhtiöistä. Sen osake seuraa yleensä paperin ja selluloosan hintakehitystä.
Yhtiö on monipuolistanut liiketoimintaansa uusiin tuotteisiin. UPM valmistaa muun muassa biopolttoaineita, kemikaaleja ja komposiitteja.UPM:n investoinnit Uruguayyn ovat merkittäviä. Yhtiö rakentaa sinne uuden sellutehtaan, joka valmistuu vuonna 2025. Toisaalta yritys on nyt ollut suurennuslasin alla mahdollisista epäkohdista työnantajien osalta.
Sijoittamisen aloittaminen vaatii suunnittelua:
Avaa arvo-osuustili pankkiin tai sijoituspalvelun tarjoajalle
Määrittele sijoitustavoitteesi ja riskinsietokykysi
Aloita pienillä summilla ja opettele markkinoiden toimintaa
Hajauta sijoituksia eri yhtiöiden ja sektorien kesken
Ensimmäinen sijoitus voi olla 100-500 euroa. Tärkeintä on aloittaa ja oppia käytännössä. Säännöllinen sijoittaminen kuukausittain tasoittaa kurssien vaihteluita. Sijoitusrahastot ovat hyvä vaihtoehto aloittelijoille. Ne hajauttavat riskin automaattisesti ja niitä hoitavat ammattilaiset.
Sijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menettämisestä. Osakkeiden arvo voi laskea jopa nollaan, jos yhtiö menee konkurssiin. Tämä on harvinaista suurissa yhtiöissä, mutta pienemmissä kasvuyhtiöissä riski on suurempi.
Volatiliteetti eli kurssien heilunta kuuluu kaupankäyntiin. Yhden päivän aikana osakkeen arvo voi muuttua useita prosentteja ilman erityistä syytä. Pitkäaikaiset sijoittajat oppivat elämään heilunnan kanssa. Markkinariskit vaikuttavat kaikkiin osakkeisiin. Taantuma, korkeiden korkojen nousu tai geopoliittiset kriisit voivat laskea kursseja laajasti. Näitä riskejä on vaikea ennakoida ja niiltä on hankala suojautua.
Inflaatioriski syö sijoitusten reaalista tuottoa. Jos osakkeet tuottavat 5% mutta inflaatio on 4%, todellinen tuotto on vain 1%. Inflaation kiihtyminen voi tehdä sijoituksista kannattamattomia.
Yksittäisten yhtiöiden riskit ovat moninaiset. Johdon virheet, teknologian vanheneminen tai kilpailijoiden menestys voivat heikentää osakkeen arvoa. Myös sääntelymuutokset, lakot tai ympäristöongelmat luovat riskejä. Maksuvaloriski koskee ulkomaisia sijoituksia. Jos euro vahvistuu dollaria vastaan, dollareissa noteerattujen osakkeiden arvo laskee euroissa mitattuna. Tämä voi syödä tuottoja merkittävästi.
Keskuspankkien rahapolitiikka on tärkein tekijä. Korkojen muutokset vaikuttavat kaikkiin sijoitusluokkiin. Matala korko suosii osakkeita, korkea korko joukkovelkakirjoja. Talousluvut kertovat markkinoiden suunnasta. BKT:n kasvu, työttömyysaste ja inflaatio ohjaavat sijoittajien odotuksia.Yritysten tuloskausi julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Odotuksia paremmat tulokset nostavat kursseja, pettymykset laskevat niitä.
Geopoliittiset tapahtumat luovat epävarmuutta. Sodat, kauppakiistat ja poliittiset kriisit lisäävät volatiliteettia markkinoilla. Hyvä sijoittaja on perillä yhteiskunnallisista ilmiöistä.
Historian suurimmat pörssiromahdukset ovat antaneet arvokkaita opetuksia nykysijoittajílle. Vuoden 1929 pörssiromahdus johti lamaan, joka kesti vuosikymmenen. Teknologiakupla puhkesi vuonna 2000, kun internet-yhtiöiden arvostukset olivat liian korkealla tasolla. Monet yhtiöt hävisivät kokonaan, kun todellisuus kohtasi odotukset.
Vuoden 2008 finanssikriisi alkoi asuntolainoista (ns. subprime-lainat) Yhdysvalloissa ja levisi maailmanlaajuiseksi. Pankkijärjestelmä oli romahtaa, mutta keskuspankit pelastivat tilanteen. Koronapandemia vuonna 2020 aiheutti lyhyen mutta rajun laskun. Markkinat toipuivat nopeasti elvytystoimien ansiosta.
New Yorkin pörssi on maailman suurin markkina-arvoltaan. Siellä käy kauppaa yli 40 000 miljardin dollarin arvosta osakkeita. Aasian markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti. Kiinan pörssi on maailman toiseksi suurin, ja siellä sijaitsevat monet teknologiajätit.
Euroopan suurimmat sijoitusmarkkinat ovat Lontoossa, Frankfurtissa ja Pariisissa. Brexit vaikutti Lontoon asemaan, ja kaupankäynti on siirtynyt osin mantereelle.
Listautuminen eli IPO tuo uusia yhtiöitä pörssiin. Vuonna 2023 Helsinki Nasdaqiin listautui vain muutama yhtiö taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Korkotason nousu ja heikentyneet markkinanäkymät vähensivät listautumishalukkuutta. IPO-prosessi kestää useita kuukausia. Yhtiö laatii esitteen, määrittää hinnan ja markkinoi osakkeita sijoittajille. Menestynyt listautuminen voi nostaa osakkeen hintaa merkittävästi ensimmäisinä kaupankäyntipäivinä.
Osingonjakotilaisuudet ovat tärkeitä osakkeenomistajille. Yhtiöt maksavat osinkoja yleensä kerran tai kahdesti vuodessa. Suomalaiset yhtiöt maksavat perinteisesti osinkoja keväällä yhtiökokouksen jälkeen. Osinkokalenteri on sijoittajille tärkeä työkalu. Se kertoo milloin yhtiö maksaa osinkoja ja kuinka paljon. Ex-dividend päivä määrittää, ketkä osakkeenomistajat saavat osingon.
Yhtiökokoukset pidetään keväisin maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana. Siellä käsitellään tulosta, valitaan hallitus ja päätetään osingoista. Osakkeenomistajat voivat äänestää ja esittää kysymyksiä johdolle. Varsinaiset yhtiökokoukset ovat pakollisia, mutta yhtiöt voivat järjestää myös ylimääräisiä kokouksia. Niissä käsitellään kiireellisiä asioita kuten fuusioita tai merkittäviä investointeja. Tuloskausi alkaa tammi-helmikuussa, kun yhtiöt julkaisevat edellisvuoden tuloksen. Ensimmäiset yhtiöt raportoivat jo tammikuun lopussa, viimeiset huhtikuun alkuun mennessä.
Neljännesvuosittaiset tulosraportit julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Ne antavat ajantasaisen kuvan yhtiön kehityksestä ja ohjaavat sijoittajien odotuksia. Odotuksia paremmat tai huonommat luvut voivat liikuttaa osakekurssia merkittävästi.
Pörssi toimii huutokauppaperiaatteella. Ostajat tekevät ostotarjouksia ja myyjät myyntitarjouksia. Kun tarjoukset kohtaavat, syntyy kauppa.
Pörssiin meneminen tarkoittaa yhtiön listautumista. Yritys myy osakkeita yleisölle ja alkaa olla julkisen kaupankäynnin kohde.
NYSE on auki arkisin kello 9.30-16.00 paikallista aikaa. Suomen aikaa se tarkoittaa kello 16.30-23.00. Tähän ei lasketa yhdysvaltalaisia vapaapäiviä eikä poikkeusaikoja esim. kellojen siirron vuoksi.
