Jorma Ollila – Nokian menestyksen taustalla ollut johtaja

1990-luvun matkapuhelin, maailmankartta ja tyhjä johtajantuoli symboloivat Jorma Ollilan roolia Nokian kansainvälisessä nousussa.

Sisällysluettelo

Jorma Ollila on suomalaisen liike-elämän tunnetuimpia nimiä ja henkilö, joka liitetään vahvimmin Nokian nousuun maailman johtavaksi matkapuhelinvalmistajaksi 1990-luvulla. Hän johti yhtiötä toimitusjohtajana ja myöhemmin hallituksen puheenjohtajana aikana, jolloin Nokiasta tuli kokoaan suurempi suomalaisen teknologian ja talouden symboli. Tässä artikkelissa käydään läpi Ollilan tausta, ura Nokiassa ja sen jälkeen sekä se, miksi häntä pidetään yhtenä Suomen vaikutusvaltaisimmista yritysjohtajista.

Kuka on Jorma Ollila?

Jorma Jaakko Ollila syntyi 15. elokuuta 1950 Seinäjoella. Hän vietti lapsuutensa Kurikassa, kävi lukion Vaasassa ja suoritti ylioppilastutkintoa vastaavan koulutuksen stipendiaattina Atlantic Collegessa Walesissa 1960-luvun lopulla. Kansainvälinen koulutustausta oli siihen aikaan suomalaiselle nuorelle poikkeuksellinen ja ennakoi myöhempää uraa monikansallisten yhtiöiden parissa.

Ollila opiskeli laajasti useilla eri aloilla. Hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta, suoritti taloustieteen maisterin tutkinnon (M.Sc. Econ) arvostetussa London School of Economicsissa ja lisäksi diplomi-insinöörin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa. Yhdistelmä yhteiskuntatieteitä, taloustiedettä ja tekniikkaa osoittautui myöhemmin arvokkaaksi teknologiayhtiön johtamisessa.

Pikafaktat

Koko nimiJorma Jaakko Ollila
Syntynyt15.8.1950, Seinäjoki
KoulutusVTM (Helsingin yliopisto), M.Sc. Econ (London School of Economics), DI (Teknillinen korkeakoulu)
TunnettuNokian toimitusjohtaja 1992–2006 ja hallituksen puheenjohtaja 1999–2012
Muut päätehtävätRoyal Dutch Shellin puheenjohtaja 2006–2015, Outokummun puheenjohtaja 2013–2018
PerhePuoliso Liisa Annikki, kolme lasta

Tie Nokiaan – ura ennen huipputehtäviä

Ennen Nokiaa Ollila työskenteli useita vuosia kansainvälisen pankin Citibankin palveluksessa yritysrahoituksen tehtävissä Lontoossa ja Helsingissä. Pankkimaailmassa hän oppi rahoituksen ja kansainvälisten kauppojen rakenteet – taidot, joita hän tarvitsi myöhemmin Nokian rahoitusjärjestelyissä ja yritysostoissa.

Ollila siirtyi Nokiaan vuonna 1985 vastaamaan kansainvälisistä investoinneista ja rahoituksesta. Pian hänestä tuli yhtiön rahoitusjohtaja aikana, jolloin Nokia oli vielä hajanainen monialakonserni: se valmisti kumisaappaita ja renkaita, paperia, televisioita, kaapeleita ja elektroniikkaa. Vuonna 1990 Ollila nimitettiin johtamaan Nokian matkapuhelinliiketoimintaa (Nokia Mobile Phones). Tämä tehtävä osui kohtaan, jossa koko toimiala oli siirtymässä analogisista puhelimista digitaaliseen GSM-aikaan.

Nokian käännekohta vuonna 1992

Tammikuussa 1992 vasta 41-vuotias Ollila nimitettiin Nokian toimitusjohtajaksi. Yhtiö oli tuolloin vaikeuksissa: kannattavuus oli heikko, velkaa oli paljon ja monialarakenne hajotti voimavaroja. Ollilan johdolla tehtävä ratkaiseva strateginen valinta oli keskittyä televiestintään ja matkapuhelimiin sekä luopua liiketoiminnoista, jotka eivät kuuluneet ytimeen.

Seuraavien vuosien aikana Nokia myi tai alasajoi muun muassa televisio-, paperi-, kumi- ja kaapeliliiketoimintansa. Vapautuneet resurssit suunnattiin matkapuhelimiin ja verkkolaitteisiin. Samalla Ollila rakensi yhtiölle selkeän johtamismallin ja vahvan johtoryhmän, jota alettiin kutsua Nokian „dream teamiksi”.

Johtamistyyli ja yrityskulttuuri

Ollilan johtamista on kuvattu analyyttiseksi mutta vaativaksi. Hän yhdisti pankkiuralta opitun rahoituskurin ja insinööritaustaisen teknologian ymmärryksen. Nokialle rakennettiin tasa-arvoinen ja verraten matala organisaatio, jossa korostettiin avointa viestintää, nopeaa päätöksentekoa ja yhteisiä arvoja. Tämä kulttuuri – yhdistettynä vahvaan panostukseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – auttoi Nokiaa tuomaan markkinoille uusia puhelinmalleja kilpailijoita nopeammin. Johtamismalli myös houkutteli yhtiöön osaajia eri puolilta maailmaa ja teki Nokiasta halutun työnantajan.

Varhainen panostus GSM-teknologiaan

Yksi Ollilan kauden tärkeimmistä valinnoista oli aikainen ja voimakas panostus GSM-standardiin, eli digitaaliseen matkapuhelinverkkoon, joka yleistyi Euroopassa 1990-luvun alussa. Kun moni kilpailija epäröi, Nokia uskoi digitaalisten puhelimien kysynnän räjähtävään kasvuun. Ratkaisu yhdistettiin tunnettuun „Connecting People” -ajatteluun, joka teki Nokiasta helposti lähestyttävän kuluttajabrändin eikä pelkän insinööriyhtiön.

Nokiasta maailman suurin matkapuhelinvalmistaja

Panostukset tuottivat tulosta nopeasti. Vuonna 1998 Nokia ohitti yhdysvaltalaisen Motorolan ja nousi maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi noin 27 prosentin markkinaosuudella. Yhtiön liikevaihto ja arvo moninkertaistuivat, ja Nokian osake oli pitkään Helsingin pörssin painavin yksittäinen yhtiö, joka hetkittäin muodosti merkittävän osan koko pörssin markkina-arvosta.

Nokian menestys heijastui koko Suomen talouteen. Yhtiöstä tuli kansantaloudellisesti niin merkittävä, että sen vienti, verotulot ja tutkimuspanostukset vaikuttivat selvästi Suomen bruttokansantuotteeseen. Monet nykyiset suomalaiset teknologiayrittäjät, kuten Supercellin perustaja Ilkka Paananen, ovat kertoneet saaneensa oppinsa tai inspiraationsa Nokian ekosysteemistä. Ollilasta tuli samalla yksi tunnetuimmista nimistä selvitettäessä, ketkä ovat Suomen rikkaimpia ihmisiä ja vaikutusvaltaisimpia johtajia.

Parhaimmillaan 2000-luvun alussa Nokia vastasi merkittävästä osasta Suomen vientituloja ja tutkimus- ja kehitysmenoja. Yhtiön ympärille syntyi laaja alihankkijoiden ja ohjelmisto-osaajien verkosto, joka loi pohjan myöhemmin itsenäistyneille teknologia- ja peliyhtiöille. Ollila nousi näin paitsi Nokian myös koko suomalaisen talouden näkyväksi keulakuvaksi, jonka arvioita ja kannanottoja seurattiin tarkasti sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Tärkeimmät kohdat

  • 1985: Ollila siirtyy Citibankista Nokiaan vastaamaan kansainvälisestä rahoituksesta.
  • 1990: Nimitetään johtamaan Nokian matkapuhelinliiketoimintaa.
  • 1992: Nousee toimitusjohtajaksi ja linjaa yhtiön keskittymään televiestintään.
  • 1998: Nokia ohittaa Motorolan maailman suurimpana matkapuhelinvalmistajana.
  • 2006: Luopuu toimitusjohtajan tehtävästä; seuraajaksi Olli-Pekka Kallasvuo.
  • 2012: Jättää Nokian hallituksen puheenjohtajuuden Risto Siilasmaalle.

Puheenjohtajuus ja siirtyminen pois Nokiasta

Vuonna 1999 Ollilasta tuli Nokian hallituksen puheenjohtaja samalla, kun hän jatkoi toimitusjohtajana. Tämä kaksoisrooli antoi hänelle poikkeuksellisen vahvan aseman yhtiön suunnan määrittelyssä. Vuonna 2006 Ollila luopui toimitusjohtajan tehtävästä, ja hänen seuraajakseen nousi Olli-Pekka Kallasvuo. Ollila jatkoi kuitenkin hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2012 asti, jolloin tehtävän otti vastaan Risto Siilasmaa.

Ollilan lähtiövuodet osuivat samaan aikaan, kun älypuhelinten markkina muuttui täysin Applen iPhonen (2007) ja Googlen Android-käyttöjärjestelmän myötä. Nokia menetti johtoasemansa nopeasti, ja yhtiön matkapuhelinliiketoiminta myytiin Microsoftille vuonna 2014. Tämä romahdus on jälkikäteen väritttänyt myös arvioita Ollilan kaudesta.

Ura Nokian jälkeen

Ollilan ura ei päättynyt Nokiaan. Jo vuonna 2006 hänestä tuli monikansallisen öljy-yhtiön Royal Dutch Shellin hallituksen puheenjohtaja, ja hän toimi tehtävässä vuoteen 2015 asti. Hän oli yhtiön historian ensimmäinen puheenjohtaja, joka ei ollut hollantilainen tai brittiläinen – harvinainen tunnustus suomalaiselle johtajalle maailman suurimpien yhtiöiden joukossa.

Muita merkittäviä luottamustehtäviä olivat teräsyhtiö Outokummun hallituksen puheenjohtajuus vuosina 2013–2018 sekä pitkä jäsenyys yhdysvaltalaisen autovalmistajan Ford Motor Companyn hallituksessa vuosina 2000–2008. Ollila on istunut myös metsäteollisuusyhtiö UPM-Kymmenen ja kustannusyhtiö Otavan hallituksissa. Hän on toiminut lisäksi lukuisissa neuvoa-antavissa ja yhteiskunnallisissa tehtävissä. Yritysjohtajan rooli pörssiyhtiöiden hallituksissa valottaa hyvin sitä, miten pörssi ja listatut yhtiöt toimivat omistajien ja johdon yhteispelissä.

Perintö, kritiikki ja muistelmat

Jorma Ollilaa pidetään laajasti yhtenä Suomen menestyneimmistä yritysjohtajista. Hänen johdollaan Nokia nousi tuntemattomasta monialakonsernista globaaliksi teknologiajohtajaksi, mikä nosti koko suomalaisen teknologia-alan ja esimerkiksi tietoliikennesektorin kansainväliseen tietoisuuteen.

Toisaalta Ollilan kautta on myös arvioitu kriittisesti. Nokian myöhempi romahdus älypuhelinmarkkinoilla sai osan tarkkailijoista kysymään, kylvettiinkö ongelmien siemenet jo menestysvuosina. Ollilan seuraaja hallituksen puheenjohtajana, Risto Siilasmaa, arvosteli Ollilan johtamistapaa omassa kirjassaan, minkä Ollila on kiistänyt. Ollila itse on myöntänyt jälkikäteen virheitä, erityisesti sen, että Nokia ei ennakoinut riittävästi asiakkaiden muuttuvia tarpeita ja ohjelmistojen kasvavaa merkitystä.

Tunnustuksena työstään Ollila on saanut useita arvonimiä ja kunniamerkkejä. Hänet nimitettiin esimerkiksi Britannian imperiumin kunniakomentajaksi (CBE) vuonna 2008, ja hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan komentajan suurristi. Häntä on myös palkittu teknologia-alan ja talouselämän järjestöjen tunnustuksilla.

Vuonna 2013 Ollila julkaisi muistelmansa, joissa hän kuvaa Nokian nousua ja laskua sekä avaa aiempaa henkilökohtaisemmin perhe-elämäänsä. Teos ilmestyi myöhemmin englanniksi nimellä „Against All Odds”. Yksityiseltä elämältään Ollila on naimisissa Liisa Annikin kanssa, ja pariskunnalla on kolme lasta.

Kokonaisuutena Jorma Ollilan ura kuvaa hyvin suomalaisen talouden murrosta 1990- ja 2000-luvuilla: perinteisestä metsä- ja perusteollisuudesta kohti korkean teknologian vientiä. Hänen tarinansa on myös muistutus siitä, että markkinajohtajuus ei ole pysyvää – menestys vaatii jatkuvaa uudistumista. Tämä opetus pätee yhtä lailla yksittäisiin yhtiöihin kuin niihin sijoittaviin piensijoittajiin.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Milloin Jorma Ollila oli Nokian toimitusjohtaja?

Ollila toimi Nokian toimitusjohtajana vuodesta 1992 vuoteen 2006. Hän oli lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja vuosina 1999–2012, eli osan aikaa hän hoiti molempia tehtäviä samanaikaisesti.

Mikä oli Ollilan tärkein päätös Nokiassa?

Keskeisinä pidetään vuoden 1992 strategista valintaa keskittyä televiestintään ja matkapuhelimiin sekä luopua muista liiketoiminnoista, kuten televisioista ja paperista. Tähän liittyi vahva varhainen panostus GSM-teknologiaan.

Mitä Jorma Ollila teki Nokian jälkeen?

Hän toimi Royal Dutch Shellin hallituksen puheenjohtajana 2006–2015 ja Outokummun hallituksen puheenjohtajana 2013–2018. Lisäksi hän on istunut muun muassa Fordin, UPM-Kymmenen ja Otavan hallituksissa.

Miksi Nokia menetti johtoasemansa?

Nokia menetti asemansa älypuhelinmarkkinoilla erityisesti Applen iPhonen ja Androidin yleistymisen myötä. Yhtiö ei sopeutunut riittävän nopeasti ohjelmisto- ja sovelluspainotteiseen kilpailuun, ja puhelinliiketoiminta myytiin Microsoftille 2014.

Missä ja milloin Jorma Ollila syntyi?

Jorma Ollila syntyi 15. elokuuta 1950 Seinäjoella ja vietti lapsuutensa Kurikassa. Hän opiskeli Suomessa ja ulkomailla, muun muassa London School of Economicsissa.

Related Posts