Finanssivalvonta – Opas Suomen finanssimarkkinoiden valvojaan

Finanssivalvonta (Fiva) on Suomen finanssimarkkinoita valvova viranomainen, jonka tehtävänä on varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus ja luottamus sekä turvata asiakkaiden ja vakuutettujen edut. Tämä artikkeli tarjoaa syvällisen katsauksen Finanssivalvonnan rooliin, sen valvontavaltuuksiin ja organisaatiorakenteeseen vuoden 2026 markkinaympäristössä. Käymme läpi, miten virasto valvoo pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja pörssitoimintaa, sekä analysoimme sen merkitystä rahanpesun estämisessä ja makrovakauden ylläpitämisessä. Opit ymmärtämään valvontaprosessit raportoinnista tarkastuksiin, hallinnolliset seuraamukset ja Fivan roolin osana Euroopan laajuista valvontajärjestelmää. Artikkelissa tarkastellaan myös tuoreimpia strategisia painopisteitä, kuten digitaalisten palveluiden toimintavarmuutta ja kestävyysriskien hallintaa. Tämä opas on suunnattu niin finanssialan ammattilaisille kuin kuluttajille, jotka haluavat ymmärtää säästöjensä ja vakuutustensa turvaksi asetetun viranomaiskoneiston toimintaa.

Finanssivalvonnan tehtävät ja rooli yhteiskunnassa

Finanssivalvonta on vuonna 2009 perustettu itsenäinen valvontaviranomainen, joka toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä. Sen ensisijainen tavoite on varmistaa, että suomalaiset finanssimarkkinat toimivat vakaasti, eettisesti ja läpinäkyvästi. Fivan valvonta kattaa lähes kaikki talouselämän osa-alueet säästämisestä ja lainanannosta eläkevakuuttamiseen. Virasto edistää hyviä menettelytapoja ja pyrkii ennaltaehkäisemään finanssialan kriisejä, jotka voisivat horjuttaa koko kansantaloutta. Valvonta on luonteeltaan riskiperusteista, eli resurssit kohdistetaan sinne, missä mahdolliset ongelmat aiheuttaisivat suurinta vahinkoa asiakkaille tai järjestelmän vakaudelle.

• Vakauden turvaaminen: Valvotaan, että pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on riittävästi pääomaa riskien kattamiseksi.
• Luottamuksen säilyttäminen: Varmistetaan, että markkinatoimijat noudattavat lakia ja hyvää kauppatapaa.
• Asiakkaiden ja vakuutettujen suoja: Turvataan säästäjien ja vakuutuksenottajien varat ja oikeudet.
• Rahanpesun esto: Valvotaan, että finanssialan toimijat tuntevat asiakkaansa ja estävät rikollisen rahan kierron.

Vakauden turvaaminen: Valvotaan, että pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on riittävästi pääomaa riskien kattamiseksi.

Luottamuksen säilyttäminen: Varmistetaan, että markkinatoimijat noudattavat lakia ja hyvää kauppatapaa.

Asiakkaiden ja vakuutettujen suoja: Turvataan säästäjien ja vakuutuksenottajien varat ja oikeudet.

Rahanpesun esto: Valvotaan, että finanssialan toimijat tuntevat asiakkaansa ja estävät rikollisen rahan kierron.

Rahoitus ja riippumattomuus

Vaikka Finanssivalvonta on osa julkishallintoa, se rahoittaa toimintansa pääosin valvottavilta perittävillä valvonta- ja toimenpidemaksuilla. Vain noin 5 % rahoituksesta tulee Suomen Pankilta. Tämä malli varmistaa, että veronmaksajien rasitus on pieni, samalla kun virasto säilyttää päätöksenteossaan riippumattomuuden suhteessa poliittiseen ohjaukseen. Lue lisää Finanssivalvonnasta Wikipediasta.

Valvottavat kohteet ja toimivaltuudet

Finanssivalvonnan valvonnassa on satoja erilaisia yhteisöjä, joilla on lupa harjoittaa finanssialan toimintaa Suomessa. Näitä ovat muun muassa talletuspankit, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt, vakuutusyhtiöt, eläkelaitokset ja pörssit. Lisäksi valvonta ulottuu pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuuteen ja arvopaperikauppaan. Fivalla on laajat valtuudet puuttua epäkohtiin: se voi antaa määräyksiä, tehdä tarkastuksia paikan päällä ja rajoittaa yhtiöiden toimintaa, jos niiden vakaus on vaarantunut.

• Toimiluvan myöntäminen: Fiva arvioi, täyttääkö uusi toimija tiukat laatu- ja vakavaraisuusvaatimukset.
• Jatkuva seuranta: Valvottavat raportoivat taloudellisesta tilastaan säännöllisesti (esim. neljännesvuosittain).
• Teematarkastukset: Kohdistetaan huomio tiettyyn ajankohtaiseen riskiin, kuten kyberturvallisuuteen.
• Johdon luotettavuus: Arvioidaan finanssitoimijoiden johdon sopivuus ja ammattitaito (Fit & Proper -arviointi).

Toimiluvan myöntäminen: Fiva arvioi, täyttääkö uusi toimija tiukat laatu- ja vakavaraisuusvaatimukset.

Jatkuva seuranta: Valvottavat raportoivat taloudellisesta tilastaan säännöllisesti (esim. neljännesvuosittain).

Teematarkastukset: Kohdistetaan huomio tiettyyn ajankohtaiseen riskiin, kuten kyberturvallisuuteen.

Johdon luotettavuus: Arvioidaan finanssitoimijoiden johdon sopivuus ja ammattitaito (Fit & Proper -arviointi).

Pankit ja luottolaitokset

Pankkivalvonta on siirtynyt osittain Euroopan keskuspankin (EKP) alaisuuteen merkittävimpien pankkien (kuten Nordea ja OP) osalta. Finanssivalvonta kuitenkin osallistuu näiden yhteiseen valvontaan ja vastaa itsenäisesti pienempien pankkien ja muiden luottolaitosten valvonnasta Suomessa.

Seuraamukset ja hallinnolliset rangaistukset

Jos valvottava toimija rikkoo säännöksiä tai laiminlyö velvollisuuksiaan, Finanssivalvonnalla on käytössään asteittain kiristyvä hallinnollisten seuraamusten valikoima. Seuraamusmaksut voivat nousta jopa miljooniin euroihin, ja ne on tarkoitettu toimimaan tehokkaana pelotteena. Vakavissa tapauksissa Fiva voi peruuttaa yhtiön toimiluvan tai tehdä tutkintapyynnön poliisille, jos epäillään rikosta, kuten markkinoiden manipulointia tai sisäpiiritiedon väärinkäyttöä.

• Rikemaksu: Määrätään lievemmistä muotovirheistä tai laiminlyönneistä.
• Julkinen varoitus: Annetaan, jos menettely on ollut säännösten vastaista mutta rikemaksua tai seuraamusmaksua ei pidetä tarkoituksenmukaisena.
• Seuraamusmaksu: Vakavin hallinnollinen rangaistus, joka suhteutetaan rikkomuksen vakavuuteen ja saavutettuun hyötyyn.
• Uhkasakko: Voidaan asettaa tehostamaan määräystä tai kieltoa.

Rikemaksu: Määrätään lievemmistä muotovirheistä tai laiminlyönneistä.

Julkinen varoitus: Annetaan, jos menettely on ollut säännösten vastaista mutta rikemaksua tai seuraamusmaksua ei pidetä tarkoituksenmukaisena.

Seuraamusmaksu: Vakavin hallinnollinen rangaistus, joka suhteutetaan rikkomuksen vakavuuteen ja saavutettuun hyötyyn.

Uhkasakko: Voidaan asettaa tehostamaan määräystä tai kieltoa.

Oikeusturva ja päätöksenteko

Seuraamuksista päättää Finanssivalvonnan johtokunta johtajan esityksestä. Päätöksistä on valitusoikeus hallinto-oikeuteen, mikä takaa valvottavien oikeusturvan. Läpinäkyvyyden vuoksi Fiva julkaisee tiedot määrätyistä seuraamuksista verkkosivuillaan, ellei julkaiseminen vaaranna markkinoiden vakautta.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen

Viime vuosina rahanpesun torjunnasta on tullut yksi Finanssivalvonnan keskeisimmistä painopistealueista. Finanssijärjestelmä on altis rikollisen hyödyn kierrättämiselle, ja valvontaviranomaisen tehtävänä on varmistaa, että pankit ja muut toimijat tuntevat asiakkaansa ja seuraavat heidän maksuliikennettään aktiivisesti. Vuonna 2026 valvonnassa korostuu entisestään teknologian ja tekoälyn käyttö rahanpesun tunnistamisessa sekä kansainvälinen yhteistyö muiden EU-maiden valvojien kanssa.

• KYC-prosessi: Valvotaan ”Tunne asiakkaasi” (Know Your Customer) -velvoitteiden noudattamista.
• Riskiarviot: Yhtiöiden on tehtävä säännölliset arviot siitä, miten niiden palveluita voitaisiin käyttää väärin.
• Epäilyttävät liiketoimet: Valvotaan raportointia Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle.
• Pakotteiden noudattaminen: Varmistetaan, että kansainvälisiä talouspakotteita noudatetaan aukottomasti.

KYC-prosessi: Valvotaan ”Tunne asiakkaasi” (Know Your Customer) -velvoitteiden noudattamista.

Riskiarviot: Yhtiöiden on tehtävä säännölliset arviot siitä, miten niiden palveluita voitaisiin käyttää väärin.

Epäilyttävät liiketoimet: Valvotaan raportointia Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle.

Pakotteiden noudattaminen: Varmistetaan, että kansainvälisiä talouspakotteita noudatetaan aukottomasti.

Uusi EU-viranomainen AMLA

Rahanpesun torjunta tiivistyy entisestään, kun EU:n uusi rahanpesunvastainen viranomainen (AMLA) aloittaa täysipainoisen toimintansa. Finanssivalvonta toimii tiiviissä yhteistyössä AMLAn kanssa ja osallistuu rajat ylittävien finanssiryhmittymien yhteiseen valvontaan.

Makrovakaus ja asuntolainakatto

Finanssivalvonta ei valvo vain yksittäisiä yhtiöitä, vaan koko rahoitusjärjestelmän kokonaisriskiä eli makrovakautta. Yksi tunnetuimmista makrovakausvälineistä on asuntolainakatto (enimmäisluototussuhde), jolla rajoitetaan sitä, kuinka suuren lainan suhteessa vakuuksiin pankki voi myöntää. Tällä pyritään estämään kotitalouksien liiallista velkaantumista ja asuntohintakuplien syntymistä. Johtokunta arvioi näitä työkaluja neljännesvuosittain muuttuvan taloustilanteen mukaan.

• Asuntolainakatto: Määrittää minimiomavaraisuuden asunnon hankinnassa (esim. 10 % omaa rahaa).
• Muuttuva lisäpääomavaatimus: Pakottaa pankit keräämään puskuria hyvinä aikoina mahdollista laskusuhdannetta varten.
• Järjestelmäriskipuskuri: Lisäpääomavaatimus rahoitusjärjestelmän rakenteellisten riskien varalle.
• Velkaantumissuositus: Fivan suositus enimmäishoitorasitteesta suhteessa tuloihin.

Asuntolainakatto: Määrittää minimiomavaraisuuden asunnon hankinnassa (esim. 10 % omaa rahaa).

Muuttuva lisäpääomavaatimus: Pakottaa pankit keräämään puskuria hyvinä aikoina mahdollista laskusuhdannetta varten.

Järjestelmäriskipuskuri: Lisäpääomavaatimus rahoitusjärjestelmän rakenteellisten riskien varalle.

Velkaantumissuositus: Fivan suositus enimmäishoitorasitteesta suhteessa tuloihin.

Digitaaliset palvelut ja kyberturvallisuus

Finanssialan digitalisoituessa Finanssivalvonta on siirtänyt painopistettään yhä enemmän IT-järjestelmien ja kyberturvallisuuden valvontaan. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden palveluiden toimintavarmuus on kriittistä yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta. Vuoden 2026 strategiassa korostuu valmius äärimmäisiin talousilmiöihin ja kyberuhkiin varautuminen. Fiva valvoo myös uusia Fintech-toimijoita ja kryptovarapalvelun tarjoajia varmistaakseen, että uudet innovaatiot eivät vaaranna kuluttajansuojaa.

• DORA-asetus: Digitaalisen häiriönsietokyvyn varmistaminen EU-tasolla.
• ICT-riskien hallinta: Tarkastukset yhtiöiden pilvipalveluiden hallintaan ja ulkoistuksiin.
• Verkkomaksamisen turvallisuus: Vahvan tunnistamisen ja petosten eston valvonta.
• Innovaatioiden tuki: Fiva tarjoaa sääntelyneuvontaa uusille Fintech-yrityksille (Innovation HelpDesk).

DORA-asetus: Digitaalisen häiriönsietokyvyn varmistaminen EU-tasolla.

ICT-riskien hallinta: Tarkastukset yhtiöiden pilvipalveluiden hallintaan ja ulkoistuksiin.

Verkkomaksamisen turvallisuus: Vahvan tunnistamisen ja petosten eston valvonta.

Innovaatioiden tuki: Fiva tarjoaa sääntelyneuvontaa uusille Fintech-yrityksille (Innovation HelpDesk).

Kryptovarat ja uusi sääntely (MiCA)

Kryptovaramarkkinat ovat tulleet tiukemman valvonnan piiriin EU:n MiCA-asetuksen myötä. Finanssivalvonta valvoo kryptovarapalvelun tarjoajien rekisteröintiä ja toimintatapoja Suomessa, pyrkien karsimaan epärehelliset toimijat ja suojaamaan sijoittajia huijauksilta.

Pääomamarkkinoiden valvonta ja pörssiyhtiöt

Finanssivalvonta valvoo arvopaperimarkkinoita ja pörssiyhtiöiden tiedottamista. Tavoitteena on, että kaikilla sijoittajilla on käytössään sama tieto samanaikaisesti. Fiva tarkastaa pörssilistautumisten yhteydessä julkaistavat esitteet ja seuraa markkinoiden epätavallisia liikkeitä tunnistaakseen mahdolliset sisäpiiritiedon väärinkäytökset tai kurssimanipulaatiot. Tämä valvonta on elintärkeää sijoittajien luottamuksen säilyttämiseksi Helsingin pörssiin.

• Esitevalvonta: Varmistetaan, että listautuvan yhtiön tiedot ovat totuudenmukaisia.
• Sisäpiirirekisterit: Valvotaan johdon kaupankäynnin raportointia.
• Liputusilmoitukset: Seurataan suuria omistusmuutoksia yhtiöissä.
• Lyhyet positiot: Rekisteröidään ja julkaistaan tiedot merkittävistä ”shorttauksista”.

Esitevalvonta: Varmistetaan, että listautuvan yhtiön tiedot ovat totuudenmukaisia.

Sisäpiirirekisterit: Valvotaan johdon kaupankäynnin raportointia.

Liputusilmoitukset: Seurataan suuria omistusmuutoksia yhtiöissä.

Lyhyet positiot: Rekisteröidään ja julkaistaan tiedot merkittävistä ”shorttauksista”.

Markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR)

Fiva valvoo tiukasti MAR-asetuksen noudattamista. Jos markkinoilla havaitaan epäilyttävää kaupankäyntiä, virastolla on valtuudet pyytää tietoja välittäjiltä ja vaatia selvityksiä yhtiöiltä. Tällä suojataan erityisesti piensijoittajia suuria toimijoita vastaan.

Kestävä rahoitus ja ESG-valvonta

Ilmastonmuutos ja kestävyyskysymykset ovat nousseet osaksi Finanssivalvonnan arkea. Finanssialan toimijoilla on suuri rooli rahavirtojen ohjaamisessa kestävämpiin kohteisiin. Fiva valvoo kestävyyteen liittyvien tietojen julkistamista (SFDR-asetus) ja pyrkii estämään ”viherpesua”, eli tilanteita, joissa sijoitustuotetta markkinoidaan ekologisena ilman todellisia perusteita. Kestävyysriskit, kuten sään ääri-ilmiöiden vaikutus vakuutusyhtiöihin, on huomioitava yhtiöiden riskienhallinnassa.

• Taksonomia: Valvotaan sijoitusten luokittelua kestävän kehityksen mukaiseksi.
• Kestävyysraportointi: Varmistetaan, että yhtiöt kertovat toimintansa ympäristövaikutuksista avoimesti.
• Ilmasto- ja ympäristöriskit: Stressitestataan pankkien ja vakuutusyhtiöiden salkkuja ilmastoskenaarioissa.
• Vastuullisuusviestintä: Estetään kuluttajien johtaminen harhaan vastuullisuusväittämillä.

Taksonomia: Valvotaan sijoitusten luokittelua kestävän kehityksen mukaiseksi.

Kestävyysraportointi: Varmistetaan, että yhtiöt kertovat toimintansa ympäristövaikutuksista avoimesti.

Ilmasto- ja ympäristöriskit: Stressitestataan pankkien ja vakuutusyhtiöiden salkkuja ilmastoskenaarioissa.

Vastuullisuusviestintä: Estetään kuluttajien johtaminen harhaan vastuullisuusväittämillä.

Kuluttajansuoja ja neuvonta

Finanssivalvonta ei toimi yksittäisten asiakkaiden asiamiehenä riitatilanteissa, mutta se edellyttää, että valvottavat käsittelevät asiakasvalitukset asianmukaisesti. Fiva valvoo markkinointia ja sopimusehtojen kohtuullisuutta yleisellä tasolla. Jos kuluttajalla on ongelmia esimerkiksi pankin kanssa, Fiva ohjaa kääntymään ensin oman pankin ja sitten puolueettoman neuvontajärjestön (kuten FINE) puoleen. Virasto kuitenkin kerää tietoa asiakasvalituksista tunnistaakseen mahdolliset laajemmat ongelmat alalla.

• Markkinoinnin valvonta: Estetään harhaanjohtavat väitteet tuotto-odotuksista.
• Sopimusehdot: Varmistetaan, etteivät ehdot ole kuluttajalle kohtuuttomia.
• Varautuminen ja huoltovarmuus: Tiedotetaan kuluttajille häiriöistä verkkomaksuissa.
• Varoituslistat: Julkaistaan tiedot toimijoista, joilla ei ole toimilupaa tarjota finanssipalveluita.

Markkinoinnin valvonta: Estetään harhaanjohtavat väitteet tuotto-odotuksista.

Sopimusehdot: Varmistetaan, etteivät ehdot ole kuluttajalle kohtuuttomia.

Varautuminen ja huoltovarmuus: Tiedotetaan kuluttajille häiriöistä verkkomaksuissa.

Varoituslistat: Julkaistaan tiedot toimijoista, joilla ei ole toimilupaa tarjota finanssipalveluita.

Mistä apua ongelmatilanteissa?

Finanssivalvonta suosittelee kuluttajia toimimaan seuraavasti riitatilanteissa:

Ota yhteyttä palveluntarjoajaan (pankki/vakuutusyhtiö).

Tee kirjallinen valitus yhtiölle.

Pyydä neuvoa FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

Tarvittaessa valita Kuluttajariitalautakuntaan.

Organisaatio ja hallinto

Finanssivalvontaa johtaa johtaja, jonka nimittää viisivuotiskaudeksi eduskunnan pankkivaltuusto. Nykyinen johtaja Tero Kurenmaa on toiminut tehtävässä vuodesta 2022. Virastossa on neljä valvontaosastoa: Pankkivalvonta, Vakuutusvalvonta, Pääomamarkkinoiden valvonta sekä Digitalisaatio ja analyysi. Ylintä päätösvaltaa hallinnollisissa asioissa ja makrovakausvälineiden käytössä käyttää johtokunta, jossa on edustajia Suomen Pankista, valtiovarainministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

• Johtokunta: Kuusi jäsentä, puheenjohtajana Suomen Pankin edustaja.
• Henkilöstö: Noin 230 asiantuntijaa, mukaan lukien juristeja, ekonomisteja ja matemaatikkoja.
• Sijainti: Helsinki, hallinnollinen yhteys Suomen Pankkiin.
• Valvontayhteistyö: Jäsenyys eurooppalaisissa valvontaviranomaisissa (EBA, EIOPA, ESMA).

Johtokunta: Kuusi jäsentä, puheenjohtajana Suomen Pankin edustaja.

Henkilöstö: Noin 230 asiantuntijaa, mukaan lukien juristeja, ekonomisteja ja matemaatikkoja.

Sijainti: Helsinki, hallinnollinen yhteys Suomen Pankkiin.

Valvontayhteistyö: Jäsenyys eurooppalaisissa valvontaviranomaisissa (EBA, EIOPA, ESMA).

Strategia 2026–2028: Vaikuttava ja aktiivinen valvonta

Finanssivalvonta on päivittänyt strategiansa vastaamaan muuttuvaa maailmantilannetta. Painopisteenä on olla ennakoiva ja ketterä valvoja, joka kykenee reagoimaan nopeasti uusiin riskeihin, kuten tekoälyn tuomiin haasteisiin tai geopolitiikan aiheuttamiin markkinahäiriöihin. Tavoitteena on säilyttää Suomen finanssimarkkinoiden vahva maine ja varmistaa, että valvonta on kustannustehokasta ja oikein mitoitettua suhteessa riskeihin.

• Ennakoivuus: Tunnistetaan uudet riskit ennen niiden eskaloitumista kriisiksi.
• Aktiivisuus: Osallistutaan aktiivisesti kansainvälisen sääntelyn kehittämiseen.
• Datan hyödyntäminen: Kehitetään omaa analytiikkaa ja automatisaatiota raportoinnin käsittelyssä.
• Vaikuttavuus: Valvontatoimenpiteiden on johdettava todellisiin muutoksiin valvottavien toiminnassa.

Ennakoivuus: Tunnistetaan uudet riskit ennen niiden eskaloitumista kriisiksi.

Aktiivisuus: Osallistutaan aktiivisesti kansainvälisen sääntelyn kehittämiseen.

Datan hyödyntäminen: Kehitetään omaa analytiikkaa ja automatisaatiota raportoinnin käsittelyssä.

Vaikuttavuus: Valvontatoimenpiteiden on johdettava todellisiin muutoksiin valvottavien toiminnassa.

Yhteenveto

Finanssivalvonta on modernin talouden välttämätön ”erotuomari”, jonka hiljainen työ taustalla mahdollistaa arjen taloudelliset toiminnot. Sen monipuolinen valvonta takaa, että pankit eivät kaadu, vakuutuskorvaukset maksetaan ja pörssikauppa on rehellistä. Vuonna 2026 Fivan rooli on korostunut entisestään teknologisten ja geopoliittisten riskien myötä. Sijoittajalle ja kuluttajalle Finanssivalvonta on takuu siitä, että suomalainen finanssisektori kuuluu maailman luotettavimpiin. Vaikka sääntely voi joskus tuntua kankealta, se on hinta, joka maksetaan vakaasta ja kriisinkestävästä rahoitusjärjestelmästä.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on Finanssivalvonnan virallinen lyhenne? Finanssivalvonnasta käytetään yleisesti lyhennettä Fiva (ruotsiksi Finansinspektionen).

Onko Finanssivalvonta sama asia kuin Suomen Pankki? Ei. Vaikka Fiva toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä ja käyttää sen tiloja, se on päätöksenteossaan itsenäinen ja sillä on oma lakiperusteinen tehtävänsä valvonnassa.

Miten Finanssivalvonta valvoo asuntolainoja? Fiva asettaa pankeille asuntolainakaton (enimmäisluototussuhde) ja antaa suosituksia siitä, kuinka suuren osan tuloistaan kuluttaja voi käyttää lainanhoitoon.

Voiko Finanssivalvonta määrätä vankeusrangaistuksia? Ei. Fiva on hallintoviranomainen, joka voi määrätä vain hallinnollisia seuraamuksia (kuten sakkoja). Jos kyse on rikoksesta, asian käsittelee poliisi ja käräjäoikeus.

Miten Fivan rahoitus kerätään? Valvonnasta aiheutuvat kustannukset katetaan 95-prosenttisesti valvottavilta perittävillä maksuilla. Maksujen suuruus riippuu tyypillisesti valvottavan yrityksen koosta (taseesta).

Mistä tiedän, onko yritys Finanssivalvonnan valvonnassa? Fivan verkkosivuilla on julkinen valvottavaluettelo, josta voi tarkistaa, onko yrityksellä tarvittava toimilupa tai rekisteröityminen.

Valvooko Finanssivalvonta bitcoineja ja muita kryptovaluuttoja? Kyllä, Fiva valvoo kryptovarapalvelun tarjoajia, kuten pörssejä ja lompakkopalveluita, erityisesti rahanpesun estämisen ja kuluttajansuojan näkökulmasta.

Mitä tarkoittaa FIT & PROPER -arviointi? Se on Finanssivalvonnan tekemä arvio, jossa varmistetaan, että finanssialan yrityksen johdolla on riittävä asiantuntemus ja nuhteeton tausta (luotettavuus).

Kenelle voin valittaa, jos pankkini tekee virheen? Ensin on tehtävä reklamaatio pankille itselleen. Jos se ei auta, voit ottaa yhteyttä FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan tai Kuluttajariitalautakuntaan.

Kuka valvoo Finanssivalvontaa? Fivan toiminnan yleistä tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta valvoo eduskunnan pankkivaltuusto. Sen hallintoa valvoo myös Suomen Pankin johtokunta tietyiltä osin.