Suomen tasavallan presidentin palkka, jota laissa kutsutaan vuotuiseksi palkkioksi, määräytyy oman erillislain nojalla eikä tavanomaisten virkaehtosopimusten mukaan. Palkkio herättää säännöllisesti keskustelua sen suuruudesta ja verovapaudesta. Tämä artikkeli käy läpi, mistä presidentin palkkio muodostuu, miten se on kehittynyt, mitkä ovat virka-asunnot ja edut, millainen on eläke sekä miten palkkio vertautuu muihin. Tiedot perustuvat voimassa olevaan lakiin ja virallisiin lähteisiin.
Presidentin palkkio ja sen lakiperusta
Tasavallan presidentin palkkiosta säädetään erillisellä lailla (laki tasavallan presidentin palkkiosta), ja sen suuruudesta päättää eduskunta. Nykyinen vuotuinen palkkio on 160 000 euroa, ja se on ollut voimassa 1. maaliskuuta 2024 alkaen. Palkkio on lain mukaan verovapaa: samaan tapaan kuin asuntoetu ja eläke, se on vapaa valtion- ja kunnallisverosta. Perustuslaillisen periaatteen mukaan palkkiota ei voida presidentin toimikauden aikana korottaa eikä alentaa, joten muutokset tulevat voimaan yleensä vasta uuden toimikauden alkaessa.
Presidentin palkkio – perustiedot
| Vuotuinen palkkio | 160 000 € (1.3.2024 alkaen) |
| Verotus | Verovapaa (myös asuntoetu ja eläke) |
| Eläke | 60 % palkkiosta (n. 96 000 €), verovapaa |
| Puolison palkkio | Ei makseta |
| Päättäjä | Eduskunta (laki tasavallan presidentin palkkiosta) |
Palkkion historia
Palkkiota on tarkistettu vuosien mittaan yleisen ansiotason mukana. Eduskunta sääti palkkion määräksi 160 000 euroa vuonna 2012, mutta presidentti Sauli Niinistö laski sen oma-aloitteisesti 126 000 euroon vuodesta 2013 alkaen vedoten julkisen talouden säästötarpeeseen. Vuonna 2023 eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, jolla palkkio nostettiin takaisin 160 000 euroon presidentti Alexander Stubbin 1. maaliskuuta 2024 alkaneelle toimikaudelle. Korotusta perusteltiin ansiotasoindeksin nousulla. Palkkion tarkistustarvetta on tarkoitus arvioida seuraavan kerran vuonna 2029.
Verovapaus ja yhteiskunnallinen keskustelu
Presidentin palkkion verovapaus on poikkeuksellinen etu suomalaisessa tuloverojärjestelmässä, ja siitä käydään säännöllisesti keskustelua.
- Kriitikot huomauttavat, että modernissa demokratiassa myös ylimmän johdon tulisi osallistua yhteiseen verotukseen samalla tavalla kuin esimerkiksi pääministeri ja kansanedustajat, jotka maksavat tuloistaan progressiivista veroa.
- Puolustajat korostavat, että verovapaus on huomioitu itse palkkion bruttomäärässä, joka on pidetty maltillisena, ja että presidentti edustaa koko valtiota.
Käytännössä verovapaus tarkoittaa, että presidentin käteen jäävä tulo on suurempi kuin veronalaisen saman bruttosumman.
Virka-asunnot ja luontoisedut
Palkkion lisäksi presidentillä on käytössään virka-asunnot, joiden ylläpidosta ja henkilökunnasta valtio vastaa. Nämä edut ovat myös verovapaita.
- Mäntyniemi: presidentin pääasiallinen virka-asunto Helsingin Meilahdessa.
- Presidentinlinna: Kauppatorin laidalla sijaitseva historiallinen rakennus, joka toimii virallisten edustustilaisuuksien näyttämönä.
- Kultaranta: Naantalissa sijaitseva kesäasunto ja edustustila.
Valtio vastaa näiden kiinteistöjen kunnossapito-, lämmitys-, valaistus- ja sisustuskustannuksista sekä tarvittavasta henkilökunnasta, joten presidentille ei aiheudu niistä henkilökohtaisia asumiskuluja. Palkkion ohella presidentin virkatehtäviin liittyviä kuluja katetaan myös erillisellä edustuskorvauksella, jota ei ole tarkoitettu henkilökohtaiseen kulutukseen.
Eläke ja virkakauden jälkeinen turva
Kun presidentin toimikausi päättyy, hänellä on oikeus eläkkeeseen, jos hän on toiminut virassa vähintään yhden täyden kauden eli kuusi vuotta. Presidentin vuotuinen eläke on 60 prosenttia kulloinkin voimassa olevasta palkkiosta eli nykytasolla noin 96 000 euroa, ja myös eläke on verovapaa. Eläkkeen maksaa Keva. Eläkettä saavat esimerkiksi presidentit Sauli Niinistö ja Tarja Halonen. Eläkkeen lisäksi valtio huolehtii entisen presidentin turvajärjestelyistä ja voi kustantaa muun muassa toimiston, sihteeriapua sekä tarvittaessa asunnon kohtuullista vuokraa vastaan. Esimerkiksi presidentti Halosen virkakauden jälkeiset kulut olivat eläkkeen lisäksi noin 273 000 euroa vuonna 2023 (turvallisuus, ajoneuvo, toimisto ja sihteeri).
Eläke ja virkakauden jälkeiset edut
| Vuotuinen eläke | 60 % voimassa olevasta palkkiosta (n. 96 000 €) |
| Verotus | Verovapaa |
| Edellytys | Vähintään yksi täysi kausi (6 vuotta) |
| Maksaja | Keva |
| Lisäpalvelut | Turvajärjestelyt, toimisto ja sihteeriapu; mahdollinen asunto kohtuuvuokralla |
Vertailu pääministeriin ja muihin
Presidentin palkkio poikkeaa muiden valtiojohtajien korvauksista erityisesti verokohtelun osalta. Pääministerin ja ministerien palkat perustuvat kansanedustajan palkkioon korotettuna ministerilisällä, ja ne ovat kokonaan normaalin ansiotuloverotuksen piirissä. Tämän vuoksi presidentin käteen jäävä nettotulo on suhteessa suurempi, vaikka bruttoero ei olisi valtava. Kansainvälisesti vertailtuna Pohjoismaiden monarkiat (Ruotsi, Norja, Tanska) maksavat kuningashuoneille apanaasia, joka kattaa koko hovin ja kiinteistöt ja nousee miljooniin euroihin. Muiden tasavaltojen, kuten Saksan ja Ranskan, presidenttien palkkiot ovat puolestaan veronalaisia.
Puolison asema
Presidentin puoliso ei saa palkkiota tai muuta korvausta asemansa perusteella, vaikka hän osallistuu edustustehtäviin ja valtiovierailuihin. Viralliset edustusmatkat ja niihin liittyvät kulut korvataan kuitenkin presidentin kanslian varoista, ja puolisolla on käytössään kanslian tuki edustustehtävien hoitamiseen. Puolisolla on oikeus jatkaa omassa työssään, ja hänen omat tulonsa ovat normaalisti veronalaisia.
Yhteenveto
Suomen tasavallan presidentin palkkio on 160 000 euroa vuodessa ja verovapaa, ja siihen liittyvät maksuttomat virka-asunnot sekä verovapaa eläke (60 % palkkiosta). Järjestelyn tarkoituksena on turvata valtionpäämiehen riippumattomuus ja toimintakyky. Palkkio on kansainvälisesti vertailtuna maltillinen, ja henkilökohtaiset edut sekä valtion viralliset edustusvarat on erotettu toisistaan. Ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa virallisista lähteistä, kuten presidentti.fi-sivustolta. Suomen varakkaimpien tuloista ja varallisuudesta voit lukea lisää erillisestä artikkelista.
Huomautus: Tämä artikkeli on yleistä tietoa Suomen tasavallan presidentin palkkiosta ja eduista ja perustuu voimassa olevaan lakiin sekä julkisiin lähteisiin. Tiedot voivat muuttua lainsäädännön myötä.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko Suomen presidentin palkka on?
Tasavallan presidentin vuotuinen palkkio on 160 000 euroa (1.3.2024 alkaen), ja se on verovapaa.
Onko presidentin palkkio verovapaa?
Kyllä. Lain mukaan presidentin palkkio sekä siihen liittyvät asunto- ja muut edut ja eläke ovat vapaita valtion- ja kunnallisverosta.
Milloin palkkio nostettiin 160 000 euroon?
Palkkio nostettiin 126 000 eurosta 160 000 euroon 1. maaliskuuta 2024 alkaen. Aiemmin palkkio oli laskettu 126 000 euroon vuonna 2013.
Saako presidentti eläkettä virkakauden jälkeen?
Kyllä. Vähintään yhden täyden kuuden vuoden kauden jälkeen presidentillä on oikeus verovapaaseen eläkkeeseen, joka on 60 prosenttia voimassa olevasta palkkiosta eli noin 96 000 euroa vuodessa. Eläkkeen maksaa Keva.
Maksetaanko presidentin puolisolle palkkaa?
Ei. Puolisolle ei makseta palkkiota tai korvausta asemansa perusteella, mutta viralliset edustuskulut ja -matkat korvataan valtion varoista.
Kuka päättää presidentin palkkiosta?
Palkkiosta päättää eduskunta säätämällä lain tasavallan presidentin palkkiosta. Palkkiota ei voida muuttaa presidentin toimikauden aikana.
Mitkä virka-asunnot kuuluvat presidentin etuihin?
Presidentin käytössä ovat Mäntyniemi Helsingissä, Presidentinlinna edustustilaisuuksiin sekä kesäasunto Kultaranta Naantalissa. Valtio vastaa niiden ylläpidosta.
